C=Foorumi

Pohdinpa tässä C-64:n ominaisuuksia verattuna muihin tuon ajan vastaavan tasoisiin koneisiin.
Lähinnä syvimpänä (heh heh) tarkoituksena oli ymmärtää miksi juuri kuusnepa oli suosituimpia kotikoneita kautta aikain.

Mikään viiltävän syvällinen ja tekninen esitys tämä ei suinkaan ole vaan pohjaan höpinäni puhtaasti mutu - periaatteeseen ja omaan kokemukseeni.

Vastaväitteitä saa ja pitää heitellä. Setä höpisee muutoin liikaa omiaan.

Hinnaltaanhan kuusnepa oli täällä meidän kylillä (siis suomessa) melkoisen hintava. 80-luvun alussa halvemmalla sai montakin rautaa ja osittain mielestäni jopa tehokkaampia kuin kuusnepa.
Uskoisin tärkeimpänä houkuttimena olleen juuri pelit joita löytyi tuhottomasti.

Kasettiasemalla varustettu malli aiheutti kyllä lievää päänsärkyä ja jokainen tuon ajan vesseli muistaa karmivat Multiload pelit tyylin Airborne Ranger.
Levyasema helpotti elämää kyllä, mutta hinta oli lähes koneen luokkaa joten monelta tuo taisi jäädä hankkimatta. Itsekin levarin hommasin vasta kun KY-1000 halpismalli saapui markkinoille.

Haastajaksi kuusnepalle tarjoitui jos jonkinlaisia masiinoita. Tunnetuimmat varmasti olivat Sinclairin koneet sekä Sharp, Dragon, BBC(?), Salora, Aquarius I, Oric, Amstrad, MSX-Standardin, Spectravideo etc.

Osa kyseisistä koneista oli huomattavasti C-64 halvempia. Joihinkin oli tarjolla enemmän oheisrompetta, pelit oli joissain parempia ja suorituskyky kuusnepaa parempi. Silti mielestäni suosiossa 64 korjasi potin. Ainoastaan brittein saarella jylläsivät mm. Sinclair, Amstrad ja BBC-koneet.

Sharpin haastajat olivat wanhempi 700-sarja, sekä uudempi 800-sarja. Jälkimäisessä vaihtoehtoina olivat joko kasettiasema tai QuickDisc levykeasema. Sharp rikkoi tyylikkäästi kaikkia tunnettuja standardeja huitaisemalla levykekooksi oman 2,8" korppulevykkeen. Aseman lopeus oli luokkaa hidas joten tuota QD asemaa saattoi hyvinkin kutusa parannetuksi painokseksi kasettiasemasta. Perus versiossa pelit olivat melkoisen kornia katseltavaa. Lisämuisti maksoi mansikoita ja hunajaa joten paremmista peleistä köyhä Sharpisti sai vain haaveilla.
Pääsääntöisesti pelit olivat hyvin uniikkia ja mainstream nimikkeet jäivät tyystin Sharpilta näkemättä.
Moni innokas harrastaja rakatui kuitenkin Sharpin järeään BASICiin joka peittosi kuuslankun vastaavan mennen tullen. Pelurille tästä ei vaihtoehtoa kylläkään mielestäni ollut siispä Sharp pääsi ensimmäisten hävijäjien joukkoon.

Kuvassa  legendaarinen Advoka


Sir Clive Sinclairin koneet taistelivat myöskin kuluttajien markoista. Malleja syydettiin markkinoile jokunen. Tunnetuimmat olivat zx81, Spectrum ja QL.
Hintatasoltaan Sinclairin koneet olivat halpoja. Halvin malli oli ZX81 joka irtosi tuon ajan rahassa n. 495 markalla. Peluria masensi koneen lievästi sanottuna rajoitttunut värimäärä eli kaikki yksi, sekä äänigeneraattorin puuttuminen. Monia harrastajia takuulla poltteli konen naurettavan halpa hinta (maksoihan kuusnepa tuolloin lähes 3000 markkaa)
kuitenkaan pelejä tuolle masiinalle ei löytynyt ja kalvonäppäimet karsivat varmasti enimpiä koti-ohjelmointi kokeiluja.
Spectrum oli jo "huima" harppaus eteenpäin. Nyt värejä tarjottiin 8 ja löytyipä jo yksi kymmenen oktaavin äänigeneraattorikin. Pelit olivat ulkoasultaan poikkeuksellisen karuja, mutta konetta myytiin kuitenkin kuin siimaa. Haastajan Spectrum oli erinomainen reilusti halvempi hinta (1295 mk) verrattuna kuusnepaan takasi rahan siirtymisen kuluttajalta myyjälle.
Kehnot näppäimet (ne karmeat kumiset) olivat suorastaan painajainen, mutta muuten varsin kelpo masiina. Kuitenki tästä ei koskaan tullut brittejä mukaanlaskematta kuusnepan kaatajaa.
QL kilpaili enemmän yrityskoneena joten ohitettakoon tämä maininnalla.

Monty Is Innocent Spectrumilla


Spectravideo

Mielenkiintoinen haastaja oli Spectravideon laitteet mm: 318, 328 ja 728.
Koneet olivat MSX-yhteensopivia (?) ja tarjosivat laajan pelivalikoiman sekä mielenkiintoiset lisälaitteet.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli mahdollisuus ajaa Colecon pelejä lisälaitteella.
Hinta oli kuusnepan luokkaa ja prosessoriteholtaan ne olivat huomattavasti tehokkaampia kuin kuslankku. Ihmettelen kovin mikä oli syynä, ettei Spectravideosta koskaan ollut täysin kaatamaan C-64?
Kuitenkin hyviä ja mielenkiintoisia pelejä julkaistiiin koneelle. Jokainen (?) saattaa muistaa Konamin erinomaiset pelimoduulit.

Spectravideo: Sector Alpha


Muut yrittäjät.

Muut yrittäjät kokeilivat jos jonkinmoista hilavitkutinta lyödäkseen markkinajohtajat kuitenkaan siinä onnistumatta. Amstradilla oli tarjolla värimonitori, Salora panosti suomalaisuuteen jne.
Kuitenkin kaikki koneet vaipuivat järestään unholaan ja vasta Amiga 500 ja Atari ST 16-bittisenä kaatoivat kuusnepan mennen tullen, mutta kaikkihan tiedämme, että kuusnepan taru jatkui nyrjähdyksestä huolimatta ja jatkuu edelleen tämänhän jo vahvistaa sivustollani oleva kysely:

http://vote.pollit.com/webpoll2?ID=497788

Jossa 169 vastaajasta:
117 omistaa C-64:n
23  on Amiga 500
13  vastaajalla on jokin muu Commodoren kone
  9  vastaajalla on jokin muu retrokone
  4  omistaa jonkin Atari koneen
  2  löytyy Sinclair-Spectrum
  1  omistaa Sinclair QL:n

Wanhempi kyselyni valaisee asiaa lisää nimittäin
Kyselin taannoin vierailijoiden suosikki retrokonetta
ja vastaukset jakautu

Commodore 64 päihitti muut Commodoret, aina 128:iin saakka. Amiga 500 oli hitti ja jylläsihän 64 vielä hetken sen rinnalla (siis markkinoita tutkiskellessa ) , joten tämä osoittaa jotain tämän 8-bittisen koneen voimasta. Olen aina ollut Commodore-mies, enkä muuksi muutu.

Kaverilla oli joku 8-bittinen Amstrad, ja täytyy myöntää,että olivathan pelit jotenkin nätempiä ja värikkäämpiä. Johtunee monitorista, tosin, joka oli Amstradissa hyvä.

suurin syy menestykseen C64 oli sen ohjelmoimisen helppous ym kirjallisuus
heti kättelyssä oli tarjolla C64 harrastajien raamattu ja on edelleen  

Commodore Programmer's Reference Guide

plus osa oli jopa käännettynä suomeksi

Sid piiri vaikka olikin yksin kertainen niin sillä saatiin
ilmoille uskomattomia kappaleita
vaikka esimerkiksi MSX koneisiin oli olemassa täysin syntikka tason ääni
se ei vetänyt vertoja Sid piirin omiin soudi kyhäelmiin
luulen että tälläkin hetkellä joku vielä kaivaa jotakin tiettyä saundia
piiristä ulos orginaalia ja ainutlaatuista ääntä
Sid piirin äänen muokkaus kyvyt ovat uskomattoman laajat
ja mahdolisuudet tehdä niin yhtä moninaiset

ohjelmoijan kannalta oli kerrassaan hieno oivallus nuo haamu rekistelit
millä ohjelmoijalle jäi käyttöön täydet 64k muistia periaateessa koneessa on paljon enemmän muistia kuin tuo 64k näin raakasti laskien
16k Basic + 16K system rom + 4k merkki grafiikka + 64k ram = 100k
hatustavedetty arvio
tilan tehdessä tiukkaa ohjelmoija pystyi käyttämään osaa systeemi romin ja basic tulkin rutiineista hyödykseen
harvassa sen aikaisessa koneessa oli yli 32k ram muisti

C64 oheislaitteita sai melkein mistä vain ja niitä oli tarjolla heti
eikä myöhemmin kuten muissa malleissa
ja muistia oli heti tarpeeksi eikä tarvinnut renkata muistimodulien kanssa
että sai jonkun tietyn pelin toimimaan
( Vic20, Amiga500 ym.)

itse olin joskus koukussa Sega3000 koneeseen ja siitä havittelin
keräilin kaikki aiheeseen liittyvän talteen jos ja kun saan kyseisen koneen...

no kauhean ruikkauksen jälkeen se C64 tuli sitten hommattua ja hyvä niin
jälkeenpäin ostin sitten tuon Segan ja hyvä etten sitä silloin saanut on
se C64 jälkeen vaan niin karulaite ja sen ääni piiri .. yyyh...
olisi saattanut jäädä koko harrastus löytymättä
ehkä nyt rassaisin jotain jenkiautoa otsa rasvassa jossain kylmässä pajassa
kaulaa myöden veloissani...

ja koska laite oli niinkin suosittu joku tunsi aina jonkun jolla sellainen oli
pelejä oli ja on edelleen tuhoton määrä itselläni on CD levyllä noin 3000kpl
C64 pelejä eli eläke ikään asti noita saisi testailla...

uskon ettei yksikään tuon ajan 8bit kone
ole niin tarkasti tutkittu kuin Commodoren 6510 cpu ja Sid 6581
joskus tuo tutkiminen sain melkein uskonnolisen fiiliksen kun löysi jotain
mitä muut eivät olleet tajunneet
ohjelmointiin innosti myös suppea basic tulkki ja melko tehoton kieli
kun oli aikansa tahkonnut poke ja peek kauheuksien kanssa
oli suunnaton helpotus siirtyä Assyyn ja teho satakertaistui saman tien
ja voi elämä sitä ohjelmakoodin viilausta ... "vielä muutama kello jakso pois.."



start  sei
        ldx #$50
loop1 lda $1000,x
loop2 cpx $d012
        bne loop2
        sta $d021
        inx
        cpx #$55
        bne loop1
        jmp start

* = $1050  

        .byte 2,6,1,1,6,2

heh kas kas löysin täältä itseni xD
mikähän mahtoi olla salasana 
rasteri coodikin on sama edelleen