C=Foorumi

Listallasi oli paljon loistavia pelejä, joiden parissa on vierähtänyt itsellänikin tunti jos toinenkin ja palautit muutaman mieleen joita ei olekaan hetkiin tullut pelattua. Street Hassle on yksi niistä. Onpahan taas viikonlopuksi ohjelmaa kun kaivaa näitä levyjen kätköistä. Samalla mieleen juohtui Street Hassle-henkinen Target: Renegade...

Target: Renegadea tuli jauhettua aikoinaan aivan älyttömässä määrin ja se on edelleenkin yksi niistä harvoista peleistä jonka pystyn heittämään joka kerta ensimmäisellä yrityksellä läpi vaikka edellisesta sessiosta olisi vuosikausia aikaa, kun jälkeenpäin kriittisellä silmällä tarkastelee niin onhan se itseään toistava ja muutenkin lineaarinen mutta siitä huolimatta kuusnelosen mätkintäpelien parhaimmistoa. Ei viitsi edes kiusata itseään miettimällä minkälainen käännös Street Fighter 2 olisi ollut jos se olisi päätynyt samaisen revohkan käsiin.

Omat ekana mieleen tulevat lempparit satunnaisessa järjestyksessä:

Gunship
IK+
Bruce Lee
Zorro
Underwurlde
Elite

Ja kunniamaininta musiikeista: Rambo - First Blood Pt. II
Josta päästäänkin tähän: C= Rambo Loader cover by Hornanvasara (drums, guitars, bass)

LainaaListallasi oli paljon loistavia pelejä, joiden parissa on vierähtänyt itsellänikin tunti jos toinenkin ja palautit muutaman mieleen joita ei olekaan hetkiin tullut pelattua. Street Hassle on yksi niistä. Onpahan taas viikonlopuksi ohjelmaa kun kaivaa näitä levyjen kätköistä. Samalla mieleen juohtui Street Hassle-henkinen Target: Renegade...

Ekan kerran kun Street Hasslen kaverilla aikoinaan näin niin nauroin vedet silmissä pelin koomisen toteutuksen vuoksi. Kaikenlaisia ideoita siihen aikaan peleihin laitettiinkin. Jollakin pelin suunnittelijoista saattoi olla huonot välit isovanhempiinsa ja gorilla kammo...? Kenties, heh heh. Pelissä oli hyvä ohjattavuus ja joka kenttään vaihtuvat liikkeet toivat mukavasti vaihtelua. Tämä peli käynnistyy aina jossain vaiheessa kun nepan olohuoneeseen virittelen.

LainaaTarget: Renegadea tuli jauhettua aikoinaan aivan älyttömässä määrin ja se on edelleenkin yksi niistä harvoista peleistä jonka pystyn heittämään joka kerta ensimmäisellä yrityksellä läpi vaikka edellisesta sessiosta olisi vuosikausia aikaa, kun jälkeenpäin kriittisellä silmällä tarkastelee niin onhan se itseään toistava ja muutenkin lineaarinen mutta siitä huolimatta kuusnelosen mätkintäpelien parhaimmistoa. Ei viitsi edes kiusata itseään miettimällä minkälainen käännös Street Fighter 2 olisi ollut jos se olisi päätynyt samaisen revohkan käsiin.

Renuri oli myös itselle niitä parhaimpia tappelupelejä ja läpipeluukin onnistuu vielä melko helposti. Kumpa tähän olisi saanut vielä samanaikaisen kaksinpelin kuten Double Dragonissa. Tosin sitten olisi saanut olla myös lisää vastustajia, ettei homma menisi liiankin helpoksi. Valikko- ja pelitilannemusiikit ovat myös yksiä suurimpia suosikkejani.

Oma 64 aikojen ehdoton suosikki oli Project F-19 Stealth Fighter. Se on vieläkin tallessa pakkauksen, näppiskartan, karttojen ja savegamelerpun sun muun krääsän kera. Jahka saan rassattuani noita Amigoita tarpeekseni (lievä retrobuumi päällä) niin sitten taitaa olla kuuslankun ja tämän vuoro.

Saman firman tekosista (?) Silent Serviceä ja Solo Flightiä tuli väännettyä aika pitkään ja hartaasti. Nämä vaan menivät aikanaan Kuuslankun myytyäni, harmi etenkin sen tähen että Solo Flightin mukanahan tuli muistaakseni myös oikein jotain paperikarttoja.

Giana Sistersiäkin tuli pelailtua, yksi harvoja pelejä joita sain koskaan pelattua läpi. Edellisiin verrattuna paljon matalamman aloituskynnyksen (=ei kynnystä ollenkaan)  johdosta tätä tulee vieläkin tahkottua silloin tällöin emulaattorilla. Maniac Mansion ja Zak McKracken ansaitsevat myös tulla mainituksi jonkun sortin suosikkeina vaikka ei mulla koskaan oikein kärsivällisyys riittänytkään tällaisten parissa :-)

Kyllähän noita lemppareita on aika monta, mutta mainittakoon nyt muutama.
Oil imperium
Combat school
pirates
gauntlet II
Commando
Track & Field
Pitfall II
Zorro
Revs
Snoopy