C=Foorumi

Laitetaan vaikka tänne vaikka onkin hupijuttu. Tämmöinen tuli väsättyä Game of Thronesin 17.7. alkavan uuden 7. kauden kunniaksi. Unohdettu seikkailupeliklassikko 30 vuoden takaa - Sierran Quest of Thrones (1987)!

https://www.youtube.com/watch?v=fvBigVCnWL4

Videossa on PC-versio, mutta tässä lohdutukseksi C64-version screenshotteja.

Mulla oli Pirates!:ista aikoinaan C64-lerppuversio tällä harvinaisemmalta vaikuttavalla kirjakansi-versiolla:
http://www.mobygames.com/game/c64/sid-meiers-pirates/cover-art/gameCoverId,309341/

Prince of Persiaa ja kakkososaa tullut viimeksi pelailtua. Karut oubliettet kuilun pohjalla törröttävine sapeleineen ja luurankoineen ovat muistorikkaat. Samoin sahagiljotiinit. Varsinkin niiden sirkkeliääni PC Speakerilla toistettuna on piirtynyt kuuloaisteihin. Ja erityisen onnistumisen fiiliksen sai jos suurvisiiri Jaffarin kätyrin onnistui työntämään miekkailun siimeksessä tuollaiseen sahaan. Tai kuilun pohjalle. Luurankovastus ja prinssin peilikuva olivat myös varsin hyytäviä ja yllätyksellisiä vastaan tulevia hahmoja.

En ole yleensä pelitaistelujen ystävä, mutta PoP:issa miekkailu on sekin onnistunut ja hauskaa. Vaikkakin simppeliä, mutta se vaatii kuitenkin pientä strategiaa, varsinkin loppupuolella kun vastukset kovenevat. Vihollisia muutoinkin sopivan harvassa strategisissa paikoissa eikä jatkuvalla tuskastuttavalla syötöllä.

Alkuperäisestä klassikosta puhuttaessa pelaamisen kannalta PC-versio on ehdoton ykkönen. Tosin en originaalia Apple ][ -versiota ole pelannut. Mutta tässä pelissä pelihahmon kauniin rotoskooppianimaatio-liikkeen soljuvuus ja sujuvuus on kaikki kaikessa, sekä visuaalisuuden että pelaamisnautinnon puolesta. NES:in käännös on hatun noston arvoisesti sentään yritetty kääntää, mutta pieleen meni. Se on etanamainen ja siinä on vakavia suunnitteluvirheitä ohjauksessa jotka tekevät pelaamisesta tuskaa, kun on tottunut huippuun PC-versioon.

Amiga-versio oli muistaakseni sekin vähän slagaava. Fanin tekemä C64-versio muutama vuosi sitten oli huikea suoritus. Vaikken sitä olekaan päässyt pelaamaan. Fanin pelinteko-blogissa oli mielenkiintoista juttua ja sprite-kuvitusta.

Prince of Persia kuuluu klassikoihin ja pelimestariteoksiin, joissa kaikki pelisuunnittelun osa-alueet hipovat täydellisyyttä. Pelattavuus, animaatiot, taide, kenttäsuunnittelu, taistelut, äänet, jne. Eka kenttä on suosikkini suoraviivaisuudessaan. Ja vika kun siinä pitää vain juosta prinsessan luo :-D. Innostuin myös kun pelasin jotain variaatiota ekasta kentästä. Siinä oli lisää syvyyksien tunneleita joissa on hauska vaeltaa.

Price of Persia 2 on myös todella kaunis etenkin taustoineen ja vaihtelevine kenttägrafiikoinen, vaikkakin ykkösessä on nätimpi juoksuspriteanimaatio. Ja kokonaisuus "koherentimpi". Mutta loistava jatko-osa.

"Cinematic platformer"eista puheen ollen, Another World edustaa myös tämän lajin huippuja.

Lainaus käyttäjältä: fmatic - maaliskuu 24, 2017, 09:41Kris Hatlelidin biisit ovat kyllä silkkaa rautaa!

Lainaus käyttäjältä: retroman - maaliskuu 25, 2017, 21:18Sitten Grand Prix Circuitissa kuusnepa versio on parempi kuin PC:n pelattavuudessa/grafiikassa ja äänissä.

Näinpä ja Grand Prix Circuitin PC Beeper -versiossa ei kuulla edes sooloja, pelkästään bassolinja (joka on kylläkin on koko biisin ydin). Testdrive 2:ssa taas basso- ja soolo-kohdat vuorottelevat eli on yksiääninen. Tämäkin tosiaan myös Hatlelidin klassikko. Olin ällikällä lyöty kun ekaa kertaa kuulin kyseisen elektronibiisin Amigalla (varmaan nelikanavaisena). Kun tykkäsin jo pelkästään siitä PC-version matala-bassolinjasta kovasti, kuten aiemmassa postauksessa viitattua.

PC Speakerhan mahdollisti digitoidut samplet ja täten digi-musiikin, mutta harvat pelit ja kooderit jaksoivat tätä hyödyntää. Grand Prix Circuit ilmestymisvuonna 1988 se olisi kyllä ollut aika lailla aikaansa edelläkin.

Mainitsemani Pinball Fantasies oli erinomaisimpia esimerkkejä PC Speakerin käytöstä. Koko pelihän on ohjelmointityön mestarinäyte ja puhdasta assembleria. Potki 10 megahertsin 286:llani täysillä musiikeilla ja täydellisen sulavasti rullaten siinä missä 386:lla tai 486:llakin.

PC Beeper piippauksineen oli toki se yleisin musiikin muoto vanhoissa PC-peleissä. Vaati extra-työtä jos halusi digitoidut äänet niin eivät siihen isotkaan firmat yleensä ryhtyneet. Tai kenties välttämättä edes PC Speakerin mahdollisuuksista tienneet? Äänikorteille varmaan ohjelmointi oli suoraviivaisempaa. Itsekin ohjelmoin joskus Turbo Pascalilla ohjelman joka soitti digitoituja sampleja PC Speakerilla. Tuntui ihmeelliseltä saada sellaista aikaan ihan vain kirjoittamalla rivejä koodia noihin aikoihin. Tein sen Fasttracker-musiikkimoduuleja soittavaan ohjelmaan, mutta proggis jäi kesken. Demoja varten. Nääs noihin aikoihinhan oli "kunnia-asia", että kaikki oli itse koodattua musiikkisoittimia ja grafiikkaa myöten.

Ski or Die otti kyllä kaiken irti PC Beeperista sähkökitara-vingutus-emuloinnillaan .

Itsehän käytin ysärillä kahta kaiutinta PC Speakeriin yhdistettynä .
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/pics/col/synchronic_ibm_ps1_80286.jpg

Vertailun vuoksi kuva vuodelta 2014:
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/pics/col/fantasy_adventures_museum2014.jpg

PS. Ja takaisin formuloihin, niin huomenna sitten kukonlaulun aikaan Australian GP:tä seuraamaan. Rataa tullut MicroProsen GP2:lla opiskeltua.

Niin ja huomenna alkavan Formula-kauden kunniaksi ja muutenkin C64:n Grand Prix Circuitin musiikkeja olen viime päivinä kuunnellut ja myös tehnyt omaa trance-remixiä. Myös ballaadiversion akustiselle kitaralle omin lyriikoin olen jo sovittanut .
Todella inspiroivaa tuo Kris Hatlelidin kasarinostalginen soundtrack siis. Julkaisen jossain vaiheessa kun kerkeän purkittamaan näitä. (Testdrive 2: The Duelista on tullut vuosien mittaan useampikin remix tehtyä.)

Laitetaanpa tähän jo pieni tiiseri tulevasta. Lopulliseen tulee mm. kasari-tyyliset lyriikat.
http://www.jukkaeronen.com/blog/music-teaser-grand-prix-circuit/

Pelasin muuten aikoinaan Grand Prix'n PC-versiota IBM 286:llani ja se olikin ensimmäisiä pelejä kyseiselle koneelleni. Myös legendaarista MicroProsen Formula 1 Grand Prix 2:sta on tullut mätkittyä uutta kautta odotellessa. Yleensä päädyn aina ajamaan Monacoa.

PS. Tuo GP Circuitin pelikansi on muuten on ollut "aikaansa edellä". Tuohan tuli trendiksi joskus 2000-luvulla elokuvajulisteissa, että tekstit plätsätään suoraan kuvan ja naamojen päälle. (En itse sinällään kyseisen trendin fani ole koskaan ollut.)

NES:in Darkwing Duckia on tullut harjoiteltua. Olen pikku hiljaa omaksikin yllätyksekseni lämpenemään päin tälle, kun alkuun en voinut sietää koko peliä. Mutta hemmetin vaikea peli joka tapauksessa omalle kohdalle. Alkuun en päässyt parista ekasta viitta-vihulaisesta etenemään, nyt olen päässyt jo "rullaportaisiin" asti parhaimmillaan.

Pelaan siis vain viemärikenttää. Jostain syystä kaksi muuta tasoa eivät kiinnosta yhtään vaikka nekin pitää pelata jos meinaa pelin joskus läpäistä. Cinemassacren Mike julkaisi hiljan läpipeluu-videon Darkwingistä. Itse nautin usein huomattavasti enemmän vaikeiden pelien katsojana kuin pelaajana. NES:in Turtles on suosikkini näistä Angry Video Game Nerdin sivuston tekijöiden läpipeluuvideoista.

Jos jollain tulee vastaan Darkwing Duck Suomi NES-vuokrapelinä niin se on viimeinen jonka erityisesti kokoelmiin haluaisin. Kannattaa tarjota. Pelkkä kotelo / kansipaperikin kiinnostaa.

PC:llä tullut taas pitkästä aikaa tahkottua Pinball Fantasiesia. Saatta olla jopa kautta aikojen eniten pelaamani yksittäinen peli?

Sierran The Black Cauldron seikkailua olen myös PC:llä pelannut kun tein Purri-hahmosta Lego-pikselihahmon ja etsin kyseisiä hahmo-spritejä eri kulmista että sain sen mallinnettua.

Sam's Journeyta edelleen odotellessa. C64:kin tuossa aitiopaikalla odottamassa.

PS. Minäkin pelasin aikoinaan Street Rodia PC:llä EGA-värein. Muistin muuten että pelin nimi olisi ollut Hot Rod...

Erityisesti tämän tekeillä olevan (teknisesti huikealta vaikuttavan) C= uusiopelin ansiosta tullut taas kuuslankusta innostuttua. Ainahan kuusnepa kuuluu rakkaisiin laitteisiin joiden pariin tulee aina aika ajoin palattua, mutta nyt tullut kaivettua toimiva laite naftaliinista ja samalla todettua rikkinäisiä laitteistoja tämän pelin julkaisua rauhallisesti odotellessa.



http://www.knights-of-bytes.com
http://www.lemon64.com/forum/viewtopic.php?t=55844

Peli julkaistaan näillä näkymin lerpulla ja moduulilla. Itse tulee hommattua moduuliversio.

Peliin ensi kertaa tutustuvalle mainitakseni, itselle tulee pelistä mieleen luonnehdinnaksi "Giana Sisters meets Little Nemo (Dream Master)". Ja ripaus Mario kolmostakin esim. karttojen muodossa.

Palataanpa pitkästä aikaa tännekin foorumille (itseasiassa edellinen herra muistutti paikan olemassa olosta ).

Hyvää settiä Zilverfangilla. Mm. Tolkien-pelit aina lämmittävät mieltä ja nätti Bard's Tale ]|[, iteltä puuttuu siitä manuaalit. Kelpaisi Star Warsit, Turtlesit ja SSI:täkin näkyy pari . Salamanteria haluaisin päästä pelaamaan kuuslankulla... NES-versio on omia räiskintälemppareita ja C=-käännöstä kovasti kehuttu.

Tässä syksyllä otin viimein ~10 vuotta suunnitteilla olleen Ultima perhepotretin.



Juttu aiheesta ja lisäkuvia:
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/blogi7.html#ultima-kokoelma

Noista C= Ultimoita ovat:
- Ultima II: The Revenge of the Enchantress (Sierra On-Line, US Small Black Box) (1983) (C64, lerppu)
- Exodus: Ultima III (Origin Systems Inc., US 1st Box) (1983) (C64 - lerppu puuttuu...)
- Ultima IV: Quest of the Avatar (U.S. Gold, Plastic Case) (1987) (C64, lerppu)
- Ultima IV: Quest of the Avatar (MicroProse/Origin Systems Inc.) (1987) (European, Small Two-Piece Box) (C64, lerppu)
- Ultima V: Warriors of Destiny (Origin/MicroProse) (1989) (European, Small Two-Piece Box) (C64, lerppu)
- Ultima V: Warriors of Destiny (Origin/Mindscape) (1990) (European) (Amiga)
- Ultima VI: The False Prophet (Origin/Mindscape) (1991) (European) (Amiga)

Muitakin kokoelmakuvia tulossa jahka ehtii.

Luulin, että olisin tällaiseen aiheeseen jossakin vastannut, mutta tosiaan meille tuli ala-asteelle poliisi Commodore 64:n kanssa pelauttamaan luokallemme tätä Liikennepeliä 1980-luvulla .

Opetussuunnitelmat olivat muinoin kohdillaan.

Aikaa on virrannut niin paljon eetterissä, että ei ihan näyttänyt ja tuntunut siltä kuin kullatuissa mielikuvissa, mutta kyllä se tuo peli täytyy olla. Ei toista suomenkielistä liikenneaiheista C64-peliä ainakaan pikaisella guuglella vastaan tullut.

En esimerkiksi muistanut, että kuvakulma oli peräti isometrinen. Muistelin ylhäältä päin kuvatuksi.

Hauska tango-musiikki muuten pelin alkuruudussa . Muistuttaa omiakin GW-Basicilla IBM:n 286:lla vääntämiä musiikkeja vuoden 1992-93 aikoihin (täällä Basic-aiheesta juttua).

Minullekin oli uutinen tämä C65 kun siihen vasta hiljan törmäsin. Olisin laitetta varmaan aprillipilaksi luullut, jos olisi ajoitus ollut vähän toinen. Hienon oloinen vehje. 

Tällainen myytiin äskettäin hintaan 20 005 €:
http://www.ebay.co.uk/itm/Ultra-rare-Commodore-65-C65-DX64-prototype-working-serial-22-/171673209321?nma=true&orig_cvip=true&rt=nc

Kiva tuo sateenkaari Basic-avausruutu.

Lainaus käyttäjältä: fmatic - huhtikuu 15, 2015, 17:21
Sopii sopii! Hieno sivusto. Pitää oikein istahtaa alas ja käydä penkomaan sivustoa. Hienoa työtä ja huikea kokoelma 

Kiitos paljon! Lämmittää mieltä.

Naavaparralta tosiaan näiden parissa puuhaaminen tuntuu; hyvällä tavalla.

Myöhemmin on tulossa mm. hieman isommat skannaukset kansista kun niitä tiedostoja en ole vielä kerennyt kaivamaan naftaliinista; vanhan skannerin laadulla tosin mennään. (Piti muuten ihan tsekata mitä tuo 'naftaliini' edes alunperin oikein on .)
Ekan version ja vanhan osoitteen aikoihin nimittäin MBnetin 30 megan sivutila "lievästi" rajoitti kuvien kokoa. Nykyään ei tarvitse noita rajoituksia enää miettiä.

30 megaa oli muuten ekan koneeni eli IBM PS/1:n levytila myös... Alkaa juu tarina muistuttaa Simpsonien vaarin horinoita assosiaatiosta toiseen pomppien. Noita muistelmiakin sivuilta tosiaan löytyy (About).

Lainaus käyttäjältä: exSyntaxError - huhtikuu 15, 2015, 18:42
Ehdottomasti sopii. Tää ei muutoinkaan ole mikään tiukkapipojen forum. Aiheestakin saa eksyä varsin vapaalla kädellä. Suoraansanottuna moni foorumi voisi tästä ottaa oppiakin.

Kuulostaa hyvältä. Juu juuri noista mainitsemistasi syistä kepillä tulee toisinaan kokeiltua jäätä. Vastaanotto vaihtelee hyvin paljon .  Aika ystävällissävyistä keskustelua näkee ainakin foorumeilla joita itse lähinnä käytän; "ehkä" sitä sellaisilla paremmin viihtyykin.
(Vaikkapa täysin julkisten lehtifoorumien kommenttiosiot ovatkin sitten täytenä vastakohtana.)
"It doesn't cost to be friendly."

PS. Ja aivan samaa mieltä tuosta, että suvaitsevaisuutta kaivataan. Ja samoin Pertti Kurikan nimipäiviä - eikun voittoon toukokuussa!

Jos sopii tänne pistää jakoon, niin 15-vuotisjuhlan kunniaksi RPG & seikkailupelimuseon sivusto on uudistunut ja avautunut - Fantasiaseikkailut 2.0:
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/



Sivuston ja kokoelmien pääpaino on kulta-ajan (noin 1979-1995) julkaisuissa ja näiden yhtiöiden/aihepiirien tuotoksissa:
Sierra, LucasArts, Origin (Ultima), J.R.R. Tolkien, SSI, Advanced Dungeons & Dragons, sekä suomalaiset 1980-luvun tietokonepelit.

Commodore 64:lle pelejä on yli sata.

Sivuilta löytyy mm. blogi, kuvia koteloskannauksista, kartoista ja julisteista, juttua pelitaiteesta, prototyyppibokseista ja pelien tuotantokuvituksista, retro-pikselitaidetta ja vanhojen pelien inspiroimaa musiikkia (keskiaikaista, ambient, elektronista). Ja lisää tulossa.

Tuli pääsiäisenä pelattua Uunoa kuuslankulla ekan kerran sitten varmaan yli 25 vuoteen alkuperäiseltä kasetilta. En kyllä kovin paljon alkua pidemmälle päässyt  . Hogasin miten alusta pääsee helpolla (tai ainakin sattui sillä pelikerralla sattui pääsemään) kun meni aivan alareunaan, mutta auta armias kun piti äkkiä siirtyä keskelle kapealle polulle, niin naama mutaan samantien.

Intro-ruudun tunnusmusiikki svengaa kyllä mainiosti. Ja itse pelissä sivuskrollaava "3D" ruudunvieritys eri tasoissa on tyylikästä, vaikka maisemia ei nanosekunniksikaan ihailemaan kerkeä jäämään.

Amersoftin Yleisurheiluakin testasin ekaa kertaa - oli varsin askeettinen urheilukokemus.

Kuulostaa kamalalta.

Itselläni pelaamisen saralta tulee mieleen sellainen tapaus,
kun en vielä aktiivisesti kerännyt Sierran pelejä ja kirppiksellä
olisi ollut King's Quest V ja Conquests of the Longbow,
ja jätin ostamatta, kun hinta muka oli liian kallis... ääh...
KQ5:n molemmat tietokoneversiot (versiot 1.0 ja 2.0)
olen jo saanut hommattua, ja vihoviimein Longbowkin on
toivottavasti tulossa eBaylta viikon sisällä postilaatikkooni .)
King's Quest V NES-versio ja monta muuta King's Questia vielä puuttuu:
1 IBM, 1 (1984), 1 SCI, 3 (harmaa), 4 AGI, 6 (musta), 6 (valkoinen),
7 (versio 2), King's Quest (Sega Master System), KQ-kokoelmat,
tarjotkaa!!! psychic@mbnet.fi

Toisen kerran kirpparilla taas oli _halvalla_ myytävänä ihan
hyvän oloinen sähkökitara ja jopas siitä innostuin, mutta se oli
mitä ilmeisemmin juuri vähän aikaa sitten myyty
Vieläkään en kyseisen kaltaista objektia omista.
Akustinen on löytynyt lähes viitisentoista vuotta, ja
kyllähän sillä on paljon mukavampi soittaa, mutta täytyisi
elektrinenkin versio saada.

Pienimmästä päästä menetyksiä
NES:in Barker Bill's Trick Shooting (NIB), jonka möin.

--
http://www.synchronic.cjb.net

F-matic, löytyisikö listaa kaikista peleistäsi?
Vaihtoa ajatellen, jos löytyisi jotain kiinnostavaa  

Oma pelikokoelmani, jossa $-merkityt periaatteessa vaihtoon, mutta niistäkään kaikki eivät välttämättä lähde helposti:
http://koti.mbnet.fi/~psychic/pelikokoelma.txt

--
http://www.synchronic.cjb.net

Ei kysymyksessä mitään vikaa, mutta itse en kerää varsinaisesti minkään laitteen pelejä, koska se on minulle useimmiten varsin epäolennaista.
Kotelo kansitaiteineen ja peli kaikkine tavaroineen taas on olennaista.
Kerään siis Sierran, Lucasin, Tolkien ja AD&D-pelejä,
eli erityisesti vanhat seikkailut kiinnostavat:

http://www.synchronic.cjb.net ->keräily ->pelikokoelmani

--