C=Foorumi

Käsittääkseni tuo on pelkkä VU-mittari (signaalintasomittari), joka vain ilmaisee jännitteen suuruuden. Stereoiden kaiutinjohtoihin sellaisen tekeminen hyvin yksinkertaista, eikä mielestäni kasettiasemaankaan sen rakentaminen voi olla vaikeaa. Yksinkertaisin LED VU-mittarikytkentä, jonka olen nähnyt sisältää vain vastuksia ja ledejä. Kasettiasemaan tehtäessä (jos olen oikein ymmärtänyt) pitäisi tehdä linjatasoinen VU-mittari.
Tässä yksi linjatasoiseen signaaliin http://tietomyrsky.fi/projektit/vu/vu.html
Noita saa ostaa rakennussarjoina ja googlaamalla VU-meter schematic ja Volume Unit Meter schematic, löytyy paljon kytkentöjä.

LED VU-mittaria voi käyttää helposti monen näköiseen hommaan.
Tässä yksi oma yksinkertainen vu-mittarikytkentä, joka näyttää jännitteen suuruuden. Tässä kytkennässä on potentiometri, sillä kytkentä tuli moottoripyörään ja pakoaukonsäätimen servo sai aikaiseksi potentiometrin liikkeet. Näin toimintaa pystyi seuraamaan ajossa. http://img165.imageshack.us/img165/1061/vumeter1sz4.png

Lainaa...Olen kuullut että säännöllinen kasettien kelaaminen on kaseteille hyväksi ja myös pitää välttää pitämästä minkään magneettisen lähellä.

Magneeteista kasetit ei tykkää, se on selvä. Mitä tulee kelaamiseen, on yleinen käsitys tosiaan, että kasetteja tulisi aika-ajoin kelailla. Tästä oli joskus muinoin TM:n suorittama testi, joka todisti väitteen osittain vääräksi* (.. ja riippuu, ketä viimekädessä uskoo).
Kasetissa nauha on kahden ohuen muovilevyn välissä ja jokainen nauhan pyörimä kierros muodostaa kappaleiden hankausta. = kulumista. Kelattaessa tämä hankaus on moninkertainen verrattuna nauhalta normaaliin lukemiseen. Nauhaa luettaessa taas äänipää kuluttaa nauhaa. Syntyvä hankaus on itseasiassa vähemmän vaaraksi nauhalle, mitä kelauksessa nauhan reunaan syntyvä hankaus.

Vaikka muovilevyt, joiden välissä nauha pyörii, voidaan silmämääräisesti sanoa olevan sileitä, on pinta mikroskooppisesti ajateltuna, kuin santapaperi. Ennemmin tai myöhemmin nauhan reunaan syntyy pieni repeämä ja nauha mene lopulta tältäkohtaa poikki. Ja hyvin tyypillistä on, että juuri tässä kohtaa sijaitsi se kaikkein arvoikkain data, jonka pelastaminen on lähes mahdotonta. Lisäksi kannattaa muistaa, että kun nauha kuluu reunasta, kuluvat vastaavasti myös nämä muovilevyt. = Vertaus santapaperiin pahenee ja kitka lisääntyy.

Mainitsin tossa, että osittain vääräksi (*). Nauhoilla on tapana "hirttää", mikäli niille ei tehdä ajoittaista kelausta. TM:ssä tästä oli päätelmä jotenkin siihen suuntaan, että "kun nauhoja normaalisti siirrellään yms, nauha pyrkii pakkaantumaan ja lopulta se kiristyy ja soitettaessa liikakitka aiheuttaa ääneen mongerrusta nauhan liukunopeuden hidastuessa". Jotenkin noin sitä aikoinaan kerrottiin (syyksi epäiltiin myös sisään kerääntyvän pölyn ja sivulevyjen käytössä tapahtuneen kulumisen kitkaa lisävää vaikutusta).
Tosin tulee muistaa, että siinä myös mainittiin kelaamisenkin tekevän samaa. (Ristiriitaista, mutta jotain tämänsuuntaista muistelisin)

Eli loppupeleissä kelaaminen on haitallista, kuten kelaamattomuus. TM mainitisi jutun lopussa, että jos vanhoja nauhojaan haluaa tosissaan säästää, voi ottaa jostain toisesta vanhasta kasettisoittimesta äänipään, yms nauhaa kuluttavat osat pois ja kelata nauha alusta loppuun Play-nopeudella, jolla kuluttava hankaus on pienin mahdollinen ja nauha kelautuu lisäksi samalla nopeudella, millä sitä soitetaankin. (kelaus vetää nauhaa hiukan tiukemmalle rullalle, mitä soittaminen)

Tällekkin ajatukselle TM itse vitsaili, että oikeasti tuohon ei kannata ryhtyä, vaan ostaa lisää kasetteja ja ottaa varmuuskopioita, koska kasetit ovat niin halpoja... Mutta, ajat muuttuvat.. Nykypäivänä uusien kasettien saatavuus on aika olematon, joten ehkä jostain korvalappusteroista kannattaa sittenkin tehdä PLAY-nopeudella toimiva nauhankelaaja. .. Mutta asian lopullinen pointi, on tuo, että jo tuolloin myös suositeltiin varmuuskopioiden ottamista. Tarpeellinen juttu, jota ei kaikki ymmärrä vielä tänäpäivänäkään.

Mutta näin siis TM-lehti aikoinaan. En tiedä onko asiasta kunnollista myöhemmin tehtyä tutkimusta. Omaan korvaan tuo kuulostaa ihan järkeenkäyvältä selitykseltä. .. Jokainen voi muodostaa asiasta omat käsityksensä ja pohtia hyötyjä / haittoja ja puntaroida muutoinkin asiaa. Tämän enempää en pysty asiaan sanomaan.

LainaaKyseessä on tac 2 joystick. Se ei pelaa ylöspäin. Aukaisin sen ja katsoin johdot läpi ja kaikki näyttivät olevan kiinni. En kyllä näin amatöörinä tiedä mikä ohjainta vaivaa.  

quickshot ohjain ei sen sijaan toimi vasemmalle.

quickshot 2 turbo ohjain ei toimi ylöspäin. Siitä puuttuu yksi jousi. Milläkähän sen voisi korvata?

Eiköhän tässä ollut tarpeeksi sekava viesti.  

Tac 2:ssa ei ole katkaisijoita, vaan suorakontakti. Tarkista, että ei ole kontaktikohdat hapettunu. Mittasitko yleismittarin vastusmittarilla, että kaikki johdot ovat kunnossa ?. Johto voi olla kuoren sisältä poikki. Quickshotin tapauksessa pätee paljolti samat.
Quickshot 2 turbosta ei ole minkäänlaista muistikuvaakaan, millainen jousi mahtaa olla kyseessä. Olisiko mahdollisesti kuvaa pistää näytille ? Kuvan saat laitettua mm. http://www.aijaa.com/

Kiitos täsmennyksestä. Eipä näitä juttuja enää (minä) millään voi tarkalleen muistaa. Tarkoitus oli omien muistikuvien mukaan antaa ohjeita. Ei tarkoituksella väärien tai harhaanjohtavien.

http://www.softwolves.pp.se/idoc/read/oc118n_fi
Tuon sivun alaosassa on suomenkieliset käyttöohjeet OC-118N asemalle
Lataus ym. käskyt pätevät myös 1541-asemalle. Levyaseman muistipaikkojen suora-ohjelmoinnissa voi olla joitain pieniä eroavaisuuksia OC:n ja 1541:n välillä. Joka tapauksessa toi laittamani linkin sisältö kannattaa ottaa omalle koneelle talteen ja vaikkapa oikein tulostaakkin niin se on kuuslankun lähettyvillä aina valmiina, kun jotain käskyä ym. ei muista.

LainaaMul on se sellainen muistikuva, että OC-118N ja KY-1000 - tyyppisillä asemilla ei komennettu ,8,1 vaan jotain muuta hitto kun en muista, että mitä. Kokeilepas piruttaan tuon 1-tilalle jotain muuta numeroa. Mä muistelen jotain ,8,2 tai ,8,3  saattaa vanhan pää vuotaa kuin seula että puhun höpöjä

Ainakin omassani OC 118N-asemassa Käsky oli Load "$",8 Jos laittaa ,8,1 tulee ruutuun sekasotkua kun kone pyrkii käskyn mukaan lataamaan konekielistä ohjelmaa. Jos en satuile nyt niin muistelisin, että juuri tolla latauskäskyn lopulla määritellään, minne muistialueessa ohjelma ladataan. Siis Basic ohjelmille muoto on Load "Oma_juttu",8 ja konekielisten Load "Oma_juttu",8,1

On muuten aivan sama laittaako Load "oma_juttu",8,1 vaiko Load "oma_juttu",8,8 tai ...,8,3   jne.. Siis 1:n tilalla voi olla mikä tahansa numero. Kone odottaa aina konekielistä ohjelmaa silloin. Juuri tota ,8,8 menetelmää aikoinaan käytimme, kun se on ,8,1 muotoa nopeampi kirjoittaa.

Hmm.. Mikähän sitten mahtaisi klikata.. Muilla ehdotuksia ?

Sys 64738 tekee ohjelmallisen resetin. (saman aiheuttaa (jos koneeseen on tehty) reset nappi.)
Sys 64766 toimii samoin, mutta tekee resetin nopeammin.
Voit kokeilla huoletta.

LainaaEli levykeasemani valittaa hakemistoa ladattaessa "File not found"-virheilmoitusta. Kokeilin ladata käskyillä "LOAD "$",8" ja "LOAD "*",8"-käskyillä. Olen yrittänyt myös -,8,1 päätettä. Alustin yhden levykkeen ja tallensin sille pienen BASIC-pätkän ja se tallensi aivan normaalisti, mutta ei ladannut sitä ohjelmanimellä, vaan kajautti taas "file not found"...

Siis ethän vain laittanu Load -käskyn eteen " merkkiä ? Oikea muoto on Load "$",8  (ei load"$",8,1)
Hakemisto pitäisi tulostua list käskyllä. Mikäli listaus on niin pitkä, ettei se mahdu näkyviin, vaan osa rullaa kuvaruudun yläreunasta yli, ota uusi listaus ja pysäytä se RUNSTOP-näppäimellä. (hakemistoa ei tarvitse ladata uudestaan, vaan vain list riittää)
Muistaakseni OC-levyaseman takaa sai osoitteen määriteltyä. Tarkista (jos näin oli), että asema on nro.8 eikä esim 9.
Lisälevyasema määritellään 9 ja jos on vielä useampia, niin sitten ne ovat 10,11 jne.. Asemiin viitataan load käskyllä. (Load"$",9) tai sillä numerolla joka on aseman määritelty järjestysnumero. Mikäli tällä ohjeellakaan et saa pelaan, on asemassa(tai levyssä) ilmeisimmin jotain vikaa.

Foorumilaisilta ei ilmeisesti löydy leikkimieltä, tai ovat kömpineet jo talviunilleen, kun kisa ei ole oikein lähtenyt käyntiin. No, jokatapauksessa tässä oma suoritukseni Vicellä ja näppäimistöllä. Ratana oli Little Ramp.

TAP ja T64 on kasettitiedostoja ja D64 on levytiedosto, kuten epäilitkin. Onhan noita sitten vielä muitakin, mutta nämä on melkeinpä ne yleisimmät käytetyt.

Moniosaisia D64 pelejä ei yleensä kasetille saakaan, mutta jos peli on yksiosainen (vain yksi prg tiedosto), niin sen muunto onnistuu helposti t64 / tap tiedostoksi. Yhtä tiedostoa ei välttämättä kannata sinne kasetille tunkea, vaan niitä voi laittaa useammankin peräkkäin. Kasetille menee useampi peli molemmat puolet mukaan luettuna ja tila kannattaa hyödyntää.

Käytännössä homma menee siten, että otat sen levytiedoston ja purat (extract) sen pelin (siis .prg) ohjelmalla pois siitä levytiedostosta koneellesi omaksi tiedostoksi. Kun sulla on sitten niitä näin purettuja pelejä, luot ohjelmalla tap tai T64 tiedoston, jonne lisäät (import) pelit ja lopuksi tallennat. Sitten enää tiedosto fyysiseen muotoon kasetille.

Tässä mm. yksi levytiedoston käsittelyyn : http://www.d64editor.com/
Ja täällä ohjelmia moneen muuhunkin tarkoitukseen : http://www.fairlight.to/tools/pc.html
Sieltä melkeinpä ensimmäisenä voit testata "TargetD64 0.33" (kun en nyt taas juur muista, mikä paras ja kätevin oli)

Vaihtoehtoisesti voit tosiaan yrittää metsästää peleistä jo valmiiksi olevat T64 tai TAP versiot. (Ei siis sid tiedosto) ja myös CRT (moduuli) tiedoston muunto yleensä onnistuu TAP / T64 muotoon.

Kannattaa myös vilkaista http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/index.htm Commodore tiedonsiirto-opas sillä siitä selviää joitain asioita, vaikka tuossa muistaakseni pelit siirrettiinkin 64->PC suuntaan.

Seuck:lla tuli silloin joskus tehtyä niitä omia pelejä. Helppokäyttöinen ohjelma tosiaan. Muutama harrastelijavoimin tehty versio PC:llekin tuosta on. Siinä yksi http://seuck.glbasic.com/ Tää on ollut kesken jo pitkään. Tuskin valmistuukaan koskaan http://homepage.ntlworld.com/dan_richardson_uk/SeuB.html

LainaaMites toi vorpaali eroaa esim. näistä levyturboista, joita mulla on käytössä(mm. Turbo Floppy, Hypra Load, Accelerator)?

Toimintaperiaate noilla on sellainen, että ne ladataan ja ajetaan, jonka jälkeen ladataan haluttu peli normaalisti levyltä. Kooltaan ovat ~5-10 blokkia. 150-200 blokkisen pelin lataaminen kestää keskimäärin alle 10 sekuntia.

Lainaa...Kyseinen levyturbo oli nopein mitä C64:lle tiesin. (en kyllä ollut tutustunut ihan kaikkiin, mitä kaveripiirissä liikkui)...

Eli, tuota nopeampaa en noihin C64 aktiiviaikoinani löytänyt, mutta ei se tarkoita että tuo olisi noista välttämättä silti se nopein ollut. Samoja nopeusluokkia kylläkin, mitä tuossa laittamassasi. Siinä se lerppuasema parkui jo varsin äänekkäästi.

Tota tarkoittamaani vorpalia ei tarvinnut käynnistää mitenkään, vaan oli autoboot. Pelkästään sen lataus (11 blokkia eli nopea tapahtuma sekin), jonka jälkeen kone resetoitui itsestään ja sitten ladattiin peli.

Kuulutetaas taas välillä tänkin perään.

Eli haussa on tuo Vorpalin levyturbo. Jos jollakulla sattuu olemaan meikäläisen entiset levykkeet kokoelmissa, niin ilmottautuisitko.

Tuntomerkkejä: Lähes jokaisella levyllä on 11 blokkia tilaa vievä Vorpal (prg tiedosto). Tiedoston nimi on aika pitkä ja sen loppupäässä on muistaakseni jokin numerosarja. Alkaa kuiteskin sanoilla Vorpal.

Kiinnostaisi löytää. Levykkeitä mulla oli silloin hirveät määrät, joten mahdollista on, että jokin niistä saattaisi jossainpäin olla vielä luettavassa kunnossa.

LainaaJuu eli mitä tuossa selailin pitkin poikin kyseessä voisi olla Vorpal Aid V4, joka on siis eri ohjelma kuin Vorpal Utility. Käsittääkseni tuo on PD-ohjelma ja se on valitettavasti aika hankalasti saatavissa

Hatara muistikuva Vorpalista ja V4:stä samassa tiedoston nimessä kyllä olisi.  :-?

Sen verran tossa tutkin, että toi Vorpal Utility Kit ei ole se mitä tarkoitin. Etsimääni levyturboa mielestäni tolla levyllä ei ole. Sillä saa kyllä installoitua haluamalleen levykkeelle Vloaderin. Se tekee levylle 2 tiedostoa. VBoot ja Vloader (koot 1 ja 10 blokkia). Hakemaani vorpali tämä systeemi ei ole. Nopeudesta en osaa sanoa vielä mitään. Pitäisi saada turbo aitoon C64 ympäristöön jotta voisi sanoa, perustuuko hakemani levyturbo tämän muunnokseen. Ainakin suoralta kädeltä voin sanoa, että tämä ei ole se, mikä on haussa.