LainaaLöytyykö täältä innokkaita kuusnepalla koodaajia. Kertokaa myös koodaatteko nimenomaan kuusnepalla vai väkerättekö koodia esim: emulaattorilla?
No, minä olen kyllä naputellut koodia, taikka siis tarkennetaan että olen kopioinut ohjelmia vanhoista kirjoista ja netin sivustoilta (esim. atariarchives-sivuilla on Compute, Creative Computing ym. lehtien artikkeleita). Kopiointia ei kai oikeestaan voi sanoa ohjelmoinniksi, ihan pieniä muutoksia olen joskus koittanut ohjelmiin tehdä, ei ole kovin hyvin onnistunut. Tietysti 64:sen Programmers Reference Guideen ym. oikeen ajatuksella perehtyminen olisi asiaa. Vaikka sehän on vaan hyvä että harrastetta/opittavaa riittää.
Emulaattoreista en ymmärrä, (sen verran aloittelija) ihan kuusnepalla olen naputellut. Oikeestaan 64:sen näppäimistö on mielestäni ihan mukava käyttää. Kannettavalla nykytietsikallani kirjoittamista koitan välttää, näppäimet on litteät, lähellä toisiaan ja harva se kerta onnistun kirjoittaessani hipaisemaan jotain nappia niin, että kursori hyppää ties minne ja huomaan kirjoitaneeni hetken aikaa jonnekin jo kirjotetun tekstin väliin (menee hermo...). Tätäkin kirjoittelen vanhalla pöytäkoneella jossa "oikea" näppäimistö, IBM kb-8926, vuodelta -96.
Commodoreen liittyvät kirjat löysin kun kokeilin Amazon.comissa hakua, että löytyiskö jotain ja sieltähän löytyy, jatkuvasti usean sivun verran Commodore koneisiin ja niiden ohjelmointiin liittyvää kirjallisuutta! Jopa jollain kolmella USD:lla voi löytää jonkun -80 luvun alun kirjan, joka näyttää siltä, että se on kerran avattu ja laitettu komeroon 25:ksi vuodeksi! Siihen joku 12 euroa lähetyskuluja päälle (useat siellä ilmoittelevat divarit lähettää "internationally") Ei ole mielestäni paha kun ottaa huomioon, ettei noita täältä Suomesta oikeen löydä, ainakaan sellasia melkeen kuin pakasta vedettyjä. Kirjat sinänsä ovat jo mielenkiintoisia aiheeseen liittyviä keräilykappaleita.
Olen Hesassa kysellyt muutamissa divareissa, että onko näkynyt vanhoja tietokone aiheisia kirjoja tai lehtiä (esim. Poke&Peek, MikroBitti) niin ei oo mitään havaintoa. Olisiko muuten jollain vinkkiä? Taitaa vaan olla että täällä on alunperinkin atk aiheista kirjallisuutta ja lehteä myyty sen verta vähän, että noin 25 vuodessa on melkeen kaikki hävinny. Toista jossain jenkeissä jossa näitä laitteitakin myytiin -80 luvulla miljoonia, siellä riittää oheiskamaakin vielä nykyäänkin.
Noista kopsaamistani ohjelmista vois vaikka mainita sellasen, joka laskee auton polttoaineen kuluksen (näyttää tosin miles/gallon), siihen on mulla jo harrasteauton vuoden tankkaukset talletettu. Kopsasin myös yhden integraalilaskuja ratkaisevan ohjelman, naputtelin siihen vanhasta koulukirjasta joitakin laskuja (joista en ite mitään tajua) ja kuusnepahan rupes putkauttelemaan oikeita vastauksia. (kirjassa oli vastaukset tarkistusta varten)
Vaativin kopsaus on kyllä ollut tekstinkäsittely ohjelma SpeedScript 3.1. Tuohan on alunperin -80 alussa 64:lle ja VIC:lle Compute! lehden toimittajien kirjoittama ohjelma. Tuo oli haastavampi siinä mielessä, että siinä on noin 6 kilotavua koodia konekielellä. Sen kirjoittamiseen tarvittiin (niin ikään Compute! lehden) konekieli editori ohjelma MLX. Verrattain puuduttavassa konekielikoodin naputtelussa olisi varmasti tullut virheitä, mutta MLX vertasi jokaista naputeltua riviä checksum-lukuun, joka naputeltiin rivin päätteeksi ja kehotti tarvittaessa kirjoittamaan rivin uudestaan.
Tuo SpeedScript on kyllä oikeasti aika vaikuttava ohjelma, kun ottaa huomioon mitä 6 kilotavulla ohjelmakoodia saa aikaiseksi ja mihin hintaan. Ominaisuuksia niinkuin, leikepöydän käyttö, tulostus, haku toiminto, no joo eihän siinä ole jotain 200 eri fonttia niinkuin M$ wördissä (mikä onkin hirveen tarpeellista) ja jos ajattelee mitä 6 kt:lla saa aikaan nykyajan tietsikassa, vissiin pikakuvakkeen työpöydälle? Joku kuusnepa harrastaja kirjoittikin jollain palstalla että toki, onhan Word parempi kuin SpeedScript, mutta se on kanssa about 200 kertaa isompi (en muuten tiedä miten tuo tarkallen on,,,) ja entä onko se sitten 200 kertaa parempi, no hell no!
-80 luvulla suht noviisi tietokoneen omistajakin saattoi mennä kirjakauppaan, ostaa kirjan, (näkyy olleen 9.95 USD) ja naputella koodin sieltä, Nykyään täytyy laittaa kättä taskuun pikkasen syvemmälle ja mahdollisuutta itse tekemiseen ei ole, tai ainakin osaamista vaaditaan paljon, paljon enemmän. Kehitys kehittyy ja artisti maksaa, eiku siis kuluttaja.
Kyllä tuo ohjelmien kopsaaminen kirjoista tai netistä löytyvistä artikkeleista on mielestäni siisti osa näiden Commodore laitteiden harrastusta, siinä voi tavallaan kokea samoja ahaa-elämyksiä, omatoimista tekemistä ja pioneerihenkeä, mikä oli mahdollista ihan jokaiselle tietsikan omistajalle silloin, kun nämä laitteet olivat uusia.