C=Foorumi

Mikäs kumma nesistä tekisi ylihinnoitellun keräilykohteen?

Kuusnepaanhan oli niitä turboja joilla sai pelit latautumaan nopeammin ja ihan hyvinhän ne näytti toimivan, mutta minua on aina jäänyt ihmetyttämään se että miten ne toimii?

Mitä nuo Turbot siis tekee?

Kasetissa (itse tehdyissä) oli nauhan alussa joku turbo-ohjelma mikä ladattiin muistiin ja sitten kelattiin nauhalta laskurin perusteella kohta mistä peli alkoi ja peli latautui huomattavasti nopeammin kuin alkuperäisiltä pelikaseteilta ladattaessa.

Eli tekikö tuo siis jonkinlaisen "pakkauksen" tuo turbo, että se peli mahtui pienempään tilaan sille kasetille? Miten se sen teki?

Entä levyturbo? Niitähän oli ohjelmallisia ja myöskin koneeseen laitettavia moduuleita. Mulla oli sellainen harmaa palikka joka työnnettiin koneen taakse ja sillä sai f-näppäimillä listan peleistä ja nuolilla sai valittua pelin ja toisesta napista se latasi sen. Ja tuon moduulin ollessa kiinni kuusnelosessa pelit latautui huomattavasti nopeammin kuin ilman sitä.

Mutta tuo levyturbohan ei kuitenkaan toimi kai samalla tavalla kuin kasettiturbo koska levylle mahtuu yhtä paljon tavaraa käytti tuota tai ei, mutta turbon kanssa lataaminen tapahtuu nopeammin. Mihin tuo nopeutuminen perustuu?

Tuli joskus mieleen että voisikohan tehdä minidisk aseman kuusnepaan silleen että äänittäis pelikasetin minidiskille ja kytkisi MD-soittimen sellaisella kasettiadapterilla (joita automankoissakin käytettiin cd-soittimen liittämiseen) kasettiasemaan ja sitten ei tarvitsisi kelailla vaan voisi vaihtaa kappaletta Minidisk-soittimesta ja valita pelin sillä tavalla. Eli kun kone pyytää press play on tape niin painaa samalla soittimesta oikean pelin pyörimään.

Alunperin tuo idea lähti 89 vuoden mikrobitistä jossa oli joku viritelmä miten saa kannettavasta cd-soittimesta cd-aseman kuusnepaan. Mutta ajattelin että toimisiko se yksinkertaisemmin tuollaisen kasettiadapterin avulla.

Onko kukaan kokeillut CD-soittimella tai Minidiskillä. Toimiiko?

Oli niin paljon loistavia pelejä että ei osaa sanoa.

Mukavinta kuusnelosen peleissä oli se että niissä oli paljon mielenkiintoisia peli-ideoita ja jokainen peli oli erilainen. Sen sijaan uudet pc-pelit vaikuttaa kovin samanlaisilta kaikki ja tuntuu ettei niiden tekijöillä ole ollut paljoa mielikuvitusta, harvoin näkee enää mitään uutta ja yllättävää. Vanhoissa peleissä oli myös kivaa huumoria mukana kun nykyiset ovat kovin vakavia tappo ja teurastuspelejä. Eikö ne osaa enää muuta tehdä  

Kivoja nuo seikkailupelit. Maniac Mansion oli mun mielestä parhaita kuusnepan pelejä mitä mulla oli. Harmi vaan että en koskaan päässyt pelaamaan sitä läpi kun yksi huone ei latautunut. Ja toinen ikävä asia oli tallennusmahdollisuuden puuttuminen. Day of the tentaclen pelasin läpi pc:llä ja ihan kivahan sekin oli, enemmän pidin kuitenkin Sam and Maxista. Toivottavasti ne saa siitä sen jatko-osan valmiiksi, vuosiahan sitä on tehty, mutta saa nähdä tuleeko tuota.

Harmi ettei seikkailupelejä enää juurikaan tehdä, minusta ne oli parhaita pelejä ja paljon kehittävämpiäkin kuin aivottomat massateurastuskolmedeepelit.

Kyllähän sitä monet kerrat nahat lähti peukalosta kun nesillä pelasi.

Kuusnepan ohjaimista tac-kakkosesta oli nappi kulunut sen verran että sai voimalla painaa mikä oli vähän ikävää (olisi tietysti voinut korjata sen), mutta mieluummin pelasi tacilla kuin niillä mikrokytkin niks naks tikuilla kun ne saattoi yhtäkkiä hajota ne kytkimet niin ettei enää liikkunut johonkin suuntaan. Mun käteen ne isot commodore?-joystickit oli liian isoja ja hankalia, tacin pikkunuppia oli paljon helpompi liikutella.

En ymmärrä mikä siinä kuusnepan äänessä on niin ihmeellistä että kaikki sen perään haikailee. Sellaista piiptsuptsuppiiptsuptsuptsiritsiritsiritystähän se vaan lähinnä oli kun löysin jostain netistä vanhoja kuusnelosen biisejä. Kyllähän nuo varmasti on vaatinut taitoa saada siitä jotain kuulumaan, mutta en mä jaksanut kauaa sitä piipitystä kuunnella. Kyllä se oli aikoinaan ihan kuin eri maailmaan olisi siirtynyt kun ekan kerran pääsi Sound Blasterin ääntä kuulemaan kuusnepan piipityksen jälkeen.

Mulla on lisäksi tallessa vielä kuusnepan ja levyaseman ohjekirjat sekä simons basicin käyttöohjeet kansiossa. Kannattaako noita enää säilyttää? Mulla on myös kuusnelkun ja lerppuaseman alkuperäiset pakkaukset tallessa, mutta tarkoitus olisi tänä vuonna saada kaikki 64-sälä pois nurkista tilaa viemästä.

Ei taida enää kuusnelostelijat olla hengissä kun täälläkin on näin hiljaista? Eli roskikseen siis kai kaikki kamppeet??

Moro.

Eipä ole tullut koskettua kuusnepaan enää sen jälkeen kun pc tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus saada raivattua elektroniikkaromut pois kotoa kun se uusi sähkölaitteiden kierrätyssysteemikin tuli että voisi ilmaiseksi viedä pois.

Löytyypä kaapista jonkun verran tuota 64 sälääkin, mutta en vielä uskaltanut tuota kierrätykseen ruveta kuskaamaan.

Joo eli vieläkö joku viitsii noiden vanhojen koneiden kanssa pelata. Mä nimittäin sain tuossa pari vuotta sitten erään ostoksen yhteydessä kuusnepan levyasemineen kaupanpäällisinä ja enhän mä kehdannut kieltäytyä sitä ottamasta mutta en mä ole sillä mitään tehnyt. Ja mulla oli jo ennestään kuusnepa joten sikälikin vähän hankalaan tilanteeseen jouduin. Ensin meinasin että jos mä antaisin sen jollekin lapselle pelikoneeksi, mutta sitten aloin miettiä että tuskin ne nykyajan lapset sellaisista perustaa kun niillähän on ne pleisteisson kolmoset ja äkspox kakkoset sun muut 3D-värkit kotonaan.

Mitä noille siis voisi tehdä vai onko tämä oikea osoite?

http://www.serty.fi/

Eli seuraavanlaista sälää löytyy. Pari kuusnepan keskusyksikköä ja yksi levyasema, rikkinäinen? kasettiasema, pari tikkua joiden kunnosta ei mitään hajua. Lisäksi parikymmentä pelikasettia ja iso kasa mikrobitti lehtiä tuolta ajalta jolloin kuusnepalla vielä pelasin, eli niissä siis pääosin c64-asiaa enkä niitäkään raaskinut lehtikeräykseen heittää, mutta nyt olisi varmaankin aika jo niistäkin luopua jos kuusnepastakin luovun.

Mutta. Mieltä on askarruttanut että onko noilla jotain antiikkiarvoa vai ovatko nuo ihan arvotonta tavaraa? Eikös niitä kuusnelosia kuitenkin sen verran paljon aikoinaan ollut ettei niillä sen puoleenkaan mitään sen kummempaa keräilyarvoa ole, vai kuinka? Tai ainakaan noilla kasettipeleillä? Disketeillä ehkä voisi ollakin vai onko niilläkään?

Ai saakos siihen ääkkösetkin? Miten?  

Ainoat toimivat ohjaimet olivat tac-2 ja 8-bittisen segan master systemin ohjain. Tuo segan ristiohjain oli vaan minusta vähän ikävän tuntuinen nintendoon tottuneena, mutta kyllähän silläkin pelasi.

Commodoren omia ohjaimia sai olla korjailemassa usein. Tosin käytettyjähän ne olivat ostaessa.